Ilmaveivimaali oli sillä. Iso ilmaveivi oli. Pieru lähti kuin kampea väännettäisiin. Ilmaveivimaalin teki suomalainen pelaaja. Se olikin varsinainen ilmaveivi se.

Veivattiin kuin huonolla tangolla oltaisiin. Tanko kuin valtava luinen, viisto kaalipökäle. Hitaasti massussa sulava, ummetusta aiheuttava. Pierettävä. Ilmaveivi teki elämästä kalvomaisen ja emalisen.

Ilmaveivi lähti kuin pieru Jukolan pojilta. Kuin kälyinen hiki Esan otsalta, joka oli jossain muualla. Kaukana poissa, hipeänä metelöiden. Sähköhammas narisi kun kalusi luuta. Toinen koira ukisi, toinen rapsutti.

Ilmaveivi oli unohtumaton. Ei unohtunut, vaikka se haluttiinkin 13 kertaa unohtuu. Muistettiin se, aina muistettiin.