Yritelly laittaa tähän yhen tärkeän valotuksen

O... onpas sitte ilmaantunu tarvetta laittaa kuulumisia näkyville?

Mutta kun ei.

Ei vaan onnistu.

Kerronpa siis eräästä luonnonilmiöstä.

Käytän vertauskuvallisia ilmaisuja.

Valas.

On kielletty käyttämästä sanaa kaulavalas. Miksi? Ehkä siksi kun kaikkia sen mahdollisia ja mahdottomia sivumerkityksiä ei hampaaton muumiokaan pysty selvittämään.

Olkoon siis muirsu. Tai no, siis sellaisen puolikas. Ai jaa, että kuka sellasia on puhunu. Nooo...tuota... tuollapa peräpohjolassa haastelilvat, sillee jännästi hoota sanoihin sijoitellen. Olenkin muuten  miettiny että kun täälläpäin liikkuu sihvari -firman jäteauto, että miten mahdetaan se jossaain pelhon seuduilla sanoa. sihvahri? shivahiiri? hiivarin shiitinh? Mites tää nyty sotkeentu... entä se puolikas! Tai kokonainen. Se, joka maatessaan painaa seinävanerit mutkalle ja jonka potkusta kakkosnelonenkin räsähtää poikki kuin heinänkorsi? Ja sontaa... Sitä muuten piisaa! Ei ämpärillinen.... viisi saavillista! Tuskin puolikas sellaseen menoon kykene. Olisiko se nykyjään paremminkin tuplapuolikas. Koknainen on jotenkin... stupidi sana...Ei, ei siitä nyt  enempää. Paasataanpa mieluummin valaasta. Valaan kaulasta. Tuossa vaalien aikana naureskelivat erään poliittisesti merkittäväksi voimatekijäksi nousseen kansanliikkeen ehdokaskuvista. Joku tais mainita, että tasapaksuja mätkänputkuja ne tyypit. Ja että vartalo paksuimmillaan kaulan kohdalta. Valaskaula. Mursu. Ei tää nyt lähe. Luovutan. Nyt rupes hirveesti harmittaan, etten saanu lisättyä tähän sitä kuvaa. Thunderr lenkille, stna!

Se oli Paulaharju kun Sompio-kirjassaan luonnehti sikäläisiä naisia: "...tasapaksuja mätkänputkuja..." sitaatti muistivarainen. pitäis tarkastaa, myönnetään.