...on outo. Oli mulla yksi ajatus mutta se katosi. Jokin kolahti. Rips raps rips raps sanoo koiran kynnet parketilla.Ei tää voi mennä näin. Jossain on suu auki selällään iso, vähäkarvainen mies. Kirjoittaa jäykästi tietokoneellaan ja tiiraa kuvaruutua.Ulkona näkyy olevan puu.

Se on se siellä jossain. Pimpelipom. Kiitän teitä, Suomen sotilaat, jotka olette auttaneet varkauksissa ja lahdissa. Sanoi  kommunistien mukaan sotilaille. Mannerheim tarkoitti tietysti Varkautta ja Lahtea. Oli, kas, ruotsinkielinen. Huono juttu.

Elämää tämäkin on. Kummallista, vaikka ulkona pyörii pieni roottori. Takaa kova ja hitaasti itseään antava. Seinäkello näyttää seitsentä vaille seitsemän. Sitä se jo näyttänyt pitkään. Ei saa siitä harmistua.

Jossain lentää pieni puinen lasta. Sisätiloissa, ja käy joskus ulkona pistäytymässä. Omituinen sana tuo pistäytyä. Se ikäänkuin pistää muttei pistäydykään. Omituinen sana tuo ikäänkuin. Minkä tai kenenkä ikään?

Hermesetasta. Jossain, isomahaisen miehen kuperan selän takana. Taas kerram. Jokin vinksahti hassusti vinoon. Ei kuitenkaan kokonaan kaatunut. Jäi lappeelleen sinne jonnekin, hirvikiväärin taakse. Ja Aku Ankan taskukirjojen eteen.

Mansikat ovat hyviä. Mutta kyllä niihinkin kyllästyy, ajan mittaan. Muutamassa vuodessa tai oikeammin vuosikymmenessä. Miksei mansikka ole mansika? Siinä olisi mies ja sika samassa ja se olisi näppärää. Samankaltaiset eläimet.

Tavattoman iso pylpyrä. Pieru pullahtaa nasevasti peräsuolesta. Suolikin pullahtaa vaaksan verran ulos persiestä ja jää siihen. Pylpyrässä lienee jokin pienen hevosen tai ison koiran kokoinen tiedostonlataaja.