Taas yks suomalainen huippuhiihtäjä kärtsähtäny kielletyistä aineista. Nuorempana vaikutuin vahvasti suomalaisten olympiamenestyksestä kestävyysurheilussa. Vaikka Lahden keissistä on jo kymmenen vuotta, ikävästi riepoo tollanen tunarointi. Jos kohta huippujen tekemiset ei omiin liikuntaharrastuksiin mitenkään vaikuta, ajattelin piirustaa kuvan, jossa murtomaan suksijan katseessa loistaa riittämättömyyden ja kyltymättömän ahneuden läpimädättävä kiima. Tällä tavalla arvelen projisoivani sisikuntaani kertynyttä pettymystä, raivoa ja epätoivoa jonnekin "suureen tuntemattomaan", bittien rannattomalle valtamerelle, että on taas helpompi tämänkin asian kanssa olla ja elää.

Paremman piirrännäisen aikaansamiseks tarttis vissiin tehä enemmin luonnoksia, vaikka kyllähän tossa hitusen on "upea nähdä kun mies jaksaa" -henkeä. Ehkä palaan aiheeseen tulevan talven hiihtokauden alettua... maa alkaa olla jo kevyesti jäinen. Kohta sais ensilumet tulla...